sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kärsivällisyys koetuksella

Tomaatintaimet kasvavat sellaista vauhtia, että pian on aika koulia ne isompiin ruukkuihin.

Koulimisen lisäksi taimet on tietysti myös karaistava, jotta ne ehtivät tottua ulkoilmaan ennen pysyvää siirtoa pihalle. Sitten joskus kesällä.


torstai 27. maaliskuuta 2014

Viljelysekaannuksia ja uusia mahdollisuuksia

Viime kesän epäonnistuneisiin kasvatuskokeiluihin kuuluivat sipulin lisäksi kukkakaali ja parsakaali. Yritin molempien tapauksessa taimikasvatusta sisällä ja alkukesästä taimien siirtoa ulos lämpimälle seinustalle kasvamaan.

Parsakaali iti varsin lupaavasti, mutta jostakin syystä hennot versot eivät ottaneet kasvaakseen vaan kuolivat yksi toisensa jälkeen jo hyvissä ajoin ennen kesän tuloa.


Kukkakaalin kohtalo sen sijaan jäi mysteeriksi. Ihmettelin mullasta kasvavia pitkiä varsia ja varsiin ilmestyneitä lehtiä, jotka eivät muistuttaneet kaupan kukkakaalia sitten vähääkään.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sukkahousut hyötykäyttöön

Useimmilla naapureillamme on pihoillaan suuret ja ilmeisen hyvin satoa tuottavat omenapuut, mutta meidän pihassamme ei omenapuita talon ostovaiheessa ollut. Muuttovaiheessa oli: lähes ensi töiksemme avaimet saatuamme istutimme takapihalle kaksi omenapuuta.

Plantagenin myyjä suositteli oksien taivuttamista, jotta puut tuottaisivat jatkossa mahdollisimman hyvin satoa. Ja onhan omenat toki helpompi kerätä alaspäin kasvavista oksista kuin metrien korkeudesta. Katsoimme jo päälatvankin valmiiksi myyjän kanssa ja saimme häneltä yksityiskohtaiset ohjeet oksien sitomiseen.


Jostakin syystä taivuttaminen oli vain jäänyt – istutussyksynä ehkä kaikista muista muuttokiireistä ja aikaisin tulleesta talvesta johtuen, viime vuonna jostakin jo unohtuneesta syystä. Tänä vuonna päätin vihdoin saada oksat taivutettua, ennen kuin ne ehtivät kasvaa aivan valtavasti pituutta ja paksuutta. Pakkasilla hommaan tuskin kannattaa ryhtyä, etteivät oksat saman tien katkea.

Joissakin ohjeissa taivutus suositellaan tekemään kesällä jossakin tietyssä vaiheessa kasvukautta, koska siinä vaiheessa sitomisen tai painojen vaikutus on tehokkaimmillaan. Toisaalta esimerkiksi jo aiemmin mainitsemassani Suomalainen piha ja puutarha -kirjassa todetaan, että taivutus usein tehdään helppouden vuoksi kevätleikkauksen yhteydessä. Minä päätin taivuttaa oksat tänään, koska puut olivat ehtineet sulaa viimeisimpien pakkasten jäljiltä ja tänään sattui olemaan aikaa.

Rusakon hampaanjäljet reilun vuoden takaa



lauantai 22. maaliskuuta 2014

Vihdoinkin viikonloppu!

Koko viikko tuntuu menneen ohi valtavassa kiireessä. Ja silti tuntuu, että viikko oli aivan loputtoman pitkä. Piti ihan pysähtyä hetkeksi pohtimaan, ehdinkö tehdä mitään muuta kuin töitä, töitä ja töitä.

No, mahtuihan viikkoon onneksi muutakin. Kuten lounas ystävien kanssa läheisessä työpaikkaruokalassa, voltti polkupyörällä lumisateen jälkeen (ei sattunut), vierailu paikallisella kuntosalilla liikuntainspiraatiota etsimässä (löytyi, millähän sen saisi myös kestämään?) ja hieman jopa tv:n katselua ja muuta oleilua kotona.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kolmen juuston kesäkurpitsa-munakoisovuoka

Minulla on paha tapa kerätä hyvältä kuulostavia ruokaohjeita, joita täytyy kokeilla joskus. Ikävä kyllä reseptit hukkuvat helposti sinne muiden joskus kokeiltavien ohjeiden alati kasvavaan kokoelmaan, ja monet jäävät pitkäksikin aikaa tai jopa pysyvästi unohduksiin.



Törmäsin perjantaina Ruokailmiö-blogissa italialaiseen munakoiso-kesäkurpitsavuokaan, joka oli tietysti lisättävä sinne kokeiltavien reseptien listan jatkoksi. Tällä kertaa päätin kuitenkin olla kokeilematta sitä "sitten joskus" ja kokkailin ohjeesta hieman mukaillun version heti viikonloppuna. Sellaisenaan en siis taaskaan onnistunut ohjetta noudattamaan, vaan lähdin tietysti tälläkin kertaa sooloilemaan.



Alkuperäisen ohjeen annoskoko kuulosti minusta hieman pieneltä tähän talouteen, joten päätin suunnilleen tuplata annoskoon. Suurena juuston ystävänä taas lisäsin mozzarellan ja parmesaanin joukkoon vielä hieman edamia.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sipulihuolia



Viimekeväisen sipulikokeiluni epäonnistuttua päätin vakaasti, että en enää ikinä yritä kasvattaa sipuleita siemenestä. Helpommalla pääsee, kun hakee istukassipulit puutarhakaupasta. Toisaalta päätin myös, että en enää ikinä ryhdy tomaattien ja paprikoiden taimikasvatukseen, ja kuinkas siinäkin sitten kävikään? Se selviää täältä ja täältä.




Sipulinsiemeniä oli viime kevääksi ostamissani pusseissa käytettävissä olevaan viljelyalaan nähden niin valtava määrä, että niitä jäi yli enemmän kuin yhden vuoden tarpeiksi. Niinpä päätin kuitenkin kokeilla tänä vuonna uudelleen – eihän niitä siemeniä poiskaan viitsi heittää, ja kaapeissa on tavaraa ihan riittävästi myös ilman ikuisiksi ajoiksi pyörimään jääviä siemenpusseja.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Pyörällä päästään

Kun aiemmin asuimme suunnilleen samalla etäisyydellä keskustasta kuin nyt, mutta bussipysäkki oli vain minuutin tai parin kävelymatkan päässä, valitsin hyvinkin helposti kulkuvälineeksi bussin. Syyksi kävi vaikkapa tuuli, pienenpieni sateen mahdollisuus, siitepölykausi, kiire tai milloin mikäkin.

Nyt bussipysäkille on matkaa hieman enemmän ja erityisesti kevättalvella täytyy varautua myös matkan varrella olevien lenkkipolkujen liukkauteen, joten bussi ei enää tunnukaan niin selkeästi helpommalta vaihtoehdolta. Eikä välttämättä edes nopeammalta, koska pyörällä pääsee jo monen pysäkinvälin päähän siinä ajassa, joka muuten kuluisi pysäkille kävelemiseen.


Jos tässä loputtoman pitkältä tuntuvassa, leudon lumettomassa talvessa on jotakin hyvää, niin ainakin pyöräilykauden piteneminen on plussaa. Vielä kun viimeisetkin hiekoitushiekat lakaistaisiin pois menoa hidastamasta!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Joko nyt on kevät?

Kun talvellakaan ei ollut kunnon pakkasia kuin hetken aikaa eikä paksuja lumihankia juuri lainkaan, mistä tietää, milloin on kevät?


Kalenteristako? Maaliskuu kuulostaa jo aika keväiseltä - vähintään nyt alkukeväältä.


Vai pikkulintujen laulusta? Jos lähiseudun talitinttejä on uskominen, kevät on jo pitkällä. Taukoamatonta sirkutusta on kuulunut useiden viikkojen ajan, eikä se tunnu ainakaan vähenemään päin olevan.

Ehkä kauniin aurinkoisista keleistä? Olin eilen koko päivän koulutuksessa, ja lounastauolla ihailimme hotelliravintolan ikkunasta keväisen kirkasta auringonpaistetta. Tänään aamupäivällä puolestaan koko olohuone tuntui oikein kylpevän valossa, kun aurinko hetkeksi pääsi esiin pilvien takaa.



Kauniin keväinen sää tuntui houkuttelevan ulos, vaikkapa pihatöihin tai pitkälle sunnuntaikävelylle. Purevan kylmä tuuli kuitenkin rikkoi keväisen illuusion hetkessä.


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kohti tomaattiomavaraisuutta

K-Raudan Puutarhaklubin uutiskirjeessä varoiteltiin aloittamasta taimien esikasvatusta liian aikaisin. Varmasti ihan aiheesta, koska eihän tässä voi varmaksi tietää, milloin kevät ja kesä todella tulevat ja kasvit saa pihalle kasvamaan.



Päätin kuitenkin ottaa taimikasvatuksen siinä mielessä varman päälle, että ehdin varmasti saada taimet riittävän suuriksi ennen niiden siirtämistä ulos. Ensimmäisten joukossa kylvetyt lamopinaatit hieman yllättivät, kun siemenet itivät pussin kyljessä arvioidun kahden viikon sijasta muutamassa päivässä. Samaan aikaan kylvetyt California Wonder -paprikat antoivat odottaa itseään hieman kauemmin, mutta nyt nekin kasvavat jo sellaista vauhtia, että kohta täytynee suunnitella niiden siirtoa hieman suurempiin "väliruukkuihin".



Tässä välillä ehdin saada myös Joe's Long- ja Cayennetta-chilipaprikat sekä Tasty Grill Red -vihannespaprikat kylvettyä, ja kärsimättömän odottelun jälkeen jokaisesta purkista näyttää kuin näyttäkin pilkottavan hieman vihreää. Toiveissa on siis saada sekä makeaa paprikaa että chilejä omasta pihasta.

Suomalainen piha ja puutarha -kirjan mukaan tomaatin voi kylvää maaliskuussa. Viime kesänä noudatin siemenpusseissa mainittuja aikatauluja eli kylvin tomaatit vasta maaliskuun loppupuolella tai ehkä huhtikuun alussa. Taimet olivat ilmeisesti hieman turhan pieniä siirtäessäni ne ulos, joten yllättävän suuri osa tomaateista ei ehtinyt kypsyä pihalla, vaan jouduin kantamaan ruukuissa kasvattamani tomaatit ruukkuineen päivineen sisälle ja keräämään maahan istutetuista tomaateista suurimman osan sadosta vihreinä pöydälle kypsymään.



Kaikesta huolimatta tomaattisato oli viime kesänä sen verran lupaava, että päätin tänäkin vuonna laittaa useampaakin lajiketta kasvamaan. Nyt on sitten niin Roma VF- ja Tumbling Tiger -luumutomaattia, Cherry Cascade -amppelitomaattia kuin Country Taste -pihvitomaattiakin kylvetty, joten ei kai tässä auta kuin jännätä mullan kosteuden sopivuutta ja taimien (toivottavasti) kasvaessa tulevan kesän kelejä ja lämmön riittävyyttä.